Kokemustemme mukaan Rygja sopii erilaisiin laidun- ja ruokintaolosuhteisiin.

Nopeakasvuinen lihalammas
Kotiseudullaan Norjassa Rygja laiduntaa vuorilla eli se on tarkka korsirehun- ja laitumenkäyttäjä. Rygja sopiikin erinomaisesti luomuun ja maisemanhoitajaksi. Rehevä laidun antaa karitsoille hyvän kasvun ilman väkirehuakin, mutta niukemmilla laitumilla karitsoiden päiväkasvua voi tarvittaessa vauhdittaa lisävalkuaisen avulla jopa 350 g/pvä, jolloin teuraskoko saavutetaan noin 4-5 kk iässä. Pässikaritsat kasvavat uuhikaritsoita nopeammin.

Risteytä: Rygjapässin ja Suomenlammas-uuhen karitsat kasvavat myös mainiosti!

Runsasvillainen turkislammas

Suurin osa Rygjistä on valkoisia, mutta myös mustia ja hopeanharmaita yksilöitä löytyy. Norjassa villanjalostukseen on kiinnitetty aina erityistä huomiota ja Rygjankin villa on pitkää ja hohtavaa.Siellä on villateolisuuden toiveesta pyritty valkoiseen villaan ja muunväriset ovat melko harvinaisia, kun taas suomalaisessa rygjapopulaatiossa on enemmän mustia ja ruskeita yksilöitä.rygjan villa on ihanan muhkeaa lankana ja sopii myös huovuttamiseen.

Rygjien taljat ovat lievän kiharaisia, kiiltäviä ja kestäviä.

Rauhallinen, huolehtiva ja runsasmaitoinen emä
Rygjauuhi on mainio emä, joka ei hylkää tai kaltoinkohtele karitsoitaan. Maitoakin sillä riittää! Kesälaitumella emät voivat laiduntaa uuhi- ja pässikaritsoiden kanssa neljän kuukauden ikään saakka, koska pässit tulevat sukukypsiksi hitaasti. Vierailijabn huomiota kiinnittää Rygjan hiljaisuus, joka on vuosisatojen aiana kehittynyt ylängöillä laidunnettaessa. Rygjat, myös isot pässit,ovat myös muutoin rauhallisia ja pysyvät laitumella pelkän sähköaidan takana - esim. Röykkälässä ei käytetä lainkaan ns. lammasverkkoja!

Puhtaiden Rygjien määrä nousussa

Rygjia on Suomessa tällä hetkellä muutamia satoja uuhia ja määrä on kasvussa. Suurehkoja katraita on puolisen kymmentä. Nykyisin käytössä ovat sukulinjat A, B, C, DD, E, F ja GD. Useamman lampurin yhteistyönä ollaan lähivuosina tuomassa Norjasta jalostuseläimiä ja/tai spermaa nykyisten linjojen vahvistamiseksi ja mahdollisesti lisäämiseksi.


ETUSIVU HISTORIAA EDUT Mainio emä Ruokinta ja laidun Villa ja talja Lihantuottaja KUVIA RYGJISTA RYGJATILAT Kovalan tila Röykkälän lammastila TILAESITTEET Kovalan tila Röykkälän lammastila OTA YHTEYTTÄ	Kokemustemme mukaan Rygja sopii erilaisiin laidun- ja ruokintaolosuhteisiin. Nopeakasvuinen lihalammas Kotiseudullaan Norjassa Rygja laiduntaa vuorilla eli se on tarkka korsirehun- ja laitumenkäyttäjä. Rygja sopiikin erinomaisesti luomuun ja maisemanhoitajaksi. Rehevä laidun antaa karitsoille hyvän kasvun ilman väkirehuakin, mutta niukemmilla laitumilla karitsoiden päiväkasvua voi tarvittaessa vauhdittaa lisävalkuaisen avulla jopa 350 g/pvä, jolloin teuraskoko saavutetaan noin 4-5 kk iässä. Pässikaritsat kasvavat uuhikaritsoita nopeammin. Risteytä: Rygjapässin ja Suomenlammas-uuhen karitsat kasvavat myös mainiosti! Runsasvillainen turkislammas Suurin osa Rygjistä on valkoisia, mutta myös mustia ja hopeanharmaita yksilöitä löytyy. Norjassa villanjalostukseen on kiinnitetty aina erityistä huomiota ja Rygjankin villa on pitkää ja hohtavaa.Siellä on villateolisuuden toiveesta pyritty valkoiseen villaan ja muunväriset ovat melko harvinaisia, kun taas suomalaisessa rygjapopulaatiossa on enemmän mustia ja ruskeita yksilöitä.rygjan villa on ihanan muhkeaa lankana ja sopii myös huovuttamiseen. Rygjien taljat ovat lievän kiharaisia, kiiltäviä ja kestäviä. Rauhallinen, huolehtiva ja runsasmaitoinen emä Rygjauuhi on mainio emä, joka ei hylkää tai kaltoinkohtele karitsoitaan. Maitoakin sillä riittää! Kesälaitumella emät voivat laiduntaa uuhi- ja pässikaritsoiden kanssa neljän kuukauden ikään saakka, koska pässit tulevat sukukypsiksi hitaasti. Vierailijabn huomiota kiinnittää Rygjan hiljaisuus, joka on vuosisatojen aiana kehittynyt ylängöillä laidunnettaessa. Rygjat, myös isot pässit,ovat myös muutoin rauhallisia ja pysyvät laitumella pelkän sähköaidan takana - esim. Röykkälässä ei käytetä lainkaan ns. lammasverkkoja! Puhtaiden Rygjien määrä nousussa Rygjia on Suomessa tällä hetkellä muutamia satoja uuhia ja määrä on kasvussa. Suurehkoja katraita on puolisen kymmentä. Nykyisin käytössä ovat sukulinjat A, B, C, DD, E, F ja GD. Useamman lampurin yhteistyönä ollaan lähivuosina tuomassa Norjasta jalostuseläimiä ja/tai spermaa nykyisten linjojen vahvistamiseksi ja mahdollisesti lisäämiseksi.
Profiili © Trival Oy